Kosteusmittaus

Homehuolet todettiin turhiksi kosteusmittauksella

Vuonna1930 rakennetun suuren 6-kerroksisen kivitalon katossa todettiin vesivuotoja. Peltikatto oli uusittu 2 vuotta aiemmin. Vesi oli vuotanut yläpohjan eristeisiin ja kosteutta näkyi myös ylimpien asuntojen katoissa. Asukkaat huolestuivat mahdollisen homekasvuston syntymisestä rakenteisiin. Taloyhtiö ilmoitti asiasta kattourakoitsijalle.

Päätettiin, että 2-vuotistakuun puitteissa urakoitsija korjaa vuotavan katon, asuntojen sisäkatot sekä mittauttaa yläpohjan lämpöeristyksen kosteuden. Samalla sovittiin, että takuuta pidennetään 3 vuoteen, jotta saadaan varmuus katon tiiveydestä. Kosteusmittaus suoritettiin neljästä eristenäytteestä. Todettiin, että lämmin kesä oli kuivattanut lämpöeristeet, koska yläpohjaan oli järjestetty hyvä tuuletus. Näytteet todettiin kuiviksi, yläpohjaan tehdyt tuuletusreiät voitiin sulkea. Osakkaiden ei enää tarvinnut olla  huolissaan mahdollisen homeen esiintymisestä yläpohjan lämpöeristeissä.

KUVA 1. Porareikämittauksessa mitataan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa yleensä eri syvyyksiltä.

Rakennusaikaisessa laadunvalvonnassa ja rakenteissa olevien lämpö- ja kosteusteknisten vikojen paikallistamisessa lämpökuvaus on tekniikoista paras. Sen avulla selviää rakenteita rikkomatta, helposti ja nopeasti suurin osa rakenteissa olevista virheistä ja kosteusteknisistä ongelmista, joita ei voi esim. aistinvaraisesti havaita. Tekniikka antaa myös vahvoja vinkkejä mistä etsiä.

KUVA 2. Kosteutta kylpyhuoneen lattiassa.

KUVA 3. Vesivahingon seurauksena vettä on noussut seinärakenteisiin.

Takaisin »